torstaina, helmikuuta 9

Minitreeniä olympialaisiin

Noh, en pystynyt kokonaan huilaamaan neulomisesta. Tämä on siitä neulelelukirjastani sovellettu malli. Pieni sorminukke, joku öttiäinen. :) Langat on 7 veljestä, silmät ja nenu joskus vuosia sitten rikkomani (tarkoituksella!) helmien helmiä.



Muuta en viitsi kirjoittaa, kun olen niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin pahalla päällä, ja toi pikkuöttiäinen on kuitenkin paljon parempaa seuraa. (Nukkuminen olisi jees juttu - edes jonain yönä!)
tänään

2 kommenttia:

  1. Anonyymihelmikuuta 10, 2006 9:24 ap.

    Hei Taija ja koko perhe pitkästä aikaa! Käyn täällä aina välillä vilkuilemassa kuulumisianne ja tekeleitäkin ;)

    Löysin niin ihanaisen runon, että halusin lähettää sen teille. Lukeepi tuossa alla...

    Ja voisinpas tulla joskus vaikka kyläileen sinne teillepäin?

    :) Jonna (+ Pessi ja Pihla ja Jukkakin)

    ***

    Me isäsi kanssa seisottiin
    käsi kädessä tässä
    ja juteltiin ihan hiljaksiin:
    "No nyt se on elämässä."

    Sinä olit ihan pikkuinen
    ehkä viikon vanha vasta.
    Minä sanoin: "Pilvi kukkasten
    kai ympäröi tätä lasta,

    ja perhoset, lintuset untuvapäät
    tuntuu lentävän korin yllä."
    Isä kysyi: "Näkyjäkos sinä näät?"
    Ja minä: "No ihmeitä kyllä."

    Sinä olit se ihme tietysti
    - vaikka parkuun puhkesitkin.
    Imit minusta maitoa nälkääsi.
    Minä ilosta nauroin ja itkin.

    "Sill' on ripsissä tähden säkeneet",
    isäs naurahti ja keksi:
    "Sen varpaat on puolukan raakileet."
    Ja hän puki sinut puhtoiseksi.

    Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.
    Löi kolmisin sydämemme.
    "Tästä tulee kai hyvä ihminen",
    Me puhuttiin toisillemme.

    -Kaarina Helakisa-

    VastaaPoista
  2. Altocumulushelmikuuta 10, 2006 1:19 ip.

    Jaksuja vauva-arkeen, kyllä se vielä helpottaakin! Muistan hyvin nuo unettomat yöt vauvavuodelta. Jotain taikaa siinä 1-vuoden täyttymisessä kuitenkin on ja unet on pidentyneet huomattavasti.

    VastaaPoista