Vyyhdistä keräksi

Lähelle avautui uusi kestovaippakauppa Vekaravintti. No sehän piti käydä katsastamassa, ja mukaan kaupasta tarttui mm. merinovillalankaa, tietenkin vihreää (Kaikki mikä liittyy Juhoon on usein vaaleanvihreää), siitä aion tehdä kesäksi ohuet vaippahousut. Yläkuvan vihreä oli se mitä lähdin hakemaan, alakuva on todellinen väritys, ihan kiva sekin...

Yllätyksekseni valmiiksi kerittyjen lankojen arvostus nousi miljoonanteen potenssiin, kun taistelin vyyhdiltä 160 g lankaa keräksi. Tiedän, että siihen on oltava helpompiakin tapoja, mutta mulla ei sellaisia apuja ollut. Perinteinen keittiöntuoli piteli vyyhtiä, ja minä sotkin sitä minkä kerkisin. Aika hidasta puuhaa, sillä aika paljon oli näitä,

ja muutama täällainen melkein pysäytti koko kerimisen.

Yhden kerän aikana nukutin Juhon kahdesti, vaihdoin vaipan, syötin ja täytin ja tyhjensin pesukoneen. (Ehkä näillä toimenpiteillä oli myös hieman osuutta projektin hitauteen...), ja hermo meni isojen solmujen kohdalla kuusi kertaa... Mun neulominen vähenisi puoleen, jos joka kerta pitäisi neule aloittaa langan kerimisellä! Mutta nyt "hieno" lankakerä odottaa neulomisvuoroaan. Käytin kerimiseen kaaos-kerintää, eli ei mitään sinne päinkään, mitä joskus näkee hienoimmissa piireissä... :)

Kevät aurinko alkaa paistaa ja paljastaa armottomasti kuinka pölyistä ja nuhjuista joka paikassa on. Eilen oli supersiivoustalkoot, ja nyt voi taas hengittää. Tosin ikkunat on niiiiiin likaiset, ettei auringon valosta pääse sisään kuin 40%.

Viime maanantaina kävin kirjastosta (ihan mieletön paikka!) lainaamassa ison pinon kaiken maailman neulelehtiä ja -kirjoja. Niitä olen joka päivä selaillut ja kuolaillut sivut märiksi. Ja jostain syystä olen taas bongannut kaikki pehmolelut, kuten tämän söpön Nallen!

Osan ohjeista olen skannannut itselleni muistiin. Nyt olen jotenkin epämääräisessä odotan-the-ohjeen-kohdalle-osumista-enkä-oikein-osaa-neuloa-mitään-sitä-ennen-mielentilassa. Miehelle on kyllä tulossa lapas-kynsikkäät, mutta toinen oottaa lapas osuutta, ja toinen on yhä lankoina. Kun se ei oikein nappaa. Mulla kyllä usein keväisin käy niin, että neulominen loppuu kuin seinään. Täytyy pinnistää sen yli.

Yöpöydälläni Harjunpää ratkoo tuskastuttavan hitaasti metromurhia, kun olohuoneessa huutelee tuore Harry Potter... Mutta aion lukea Harjunpään ensin alta pois (olen lukenut Potterin jo englanniksi, joten semmoista hoppua ei ole) ja tiedän, että Tylypahkaan on helpompi eksyä kuin Pasilan tylsään poliisitaloon.