kesäsäätä ja hellehattuja

Eilen oli ihana päivä, kävimme Espoossa ihastelemassa luonnon heräämistä kevääseen ystäväni luona. Heillä on Juhoa viikon nuorempi tyttö, Sara. Vielä ei lapset osaa leikkiä yhdessä, mutta pianpa sekin aika koittaa. :)

Ompelin toissapäivänä hellehattuja, ohje joku vanha Suuri käsityölehti. Ensimmäisestä (kukkahattu) tuli pikkuruinen (koska unohdin saumanvarat!) ja toisesta (muumihattu) juuri sopiva 7-kuiselle. Sara sai muumihatun, ja kummipoikani Veeti saa kesämiehen kukkahatun, jos hattu vain kelpaa. Ja Juho saa (taas) hieman odotella omiansa, yksi on jo osina ja odottaa vain ompelua...[kuulostaa ihan Juhon lorupussilta joka on yhä kesken...] Mies on tänään työpaikan virkistysillassa, joten ompelukone ei paljoa ehdi surisemaan tänään, Juho ei oikein anna äitin ommella. Ja siis oikeastihan mun pitäisi ommella kestovaippoja, mutta kun.... Niitä on ihan kiva tehdä 1-2, mutta kun kolmatta kertaa alkaa tekemään n. 16 kpl alkaa ahdistaa.

Laukkuvaihtolaukku odottaa nepparin kiinnitystä, ja sitten posti kuljettaa sen Anulle. En vielä paljasta kuvia täällä, ettei Anun yllätys mene pilalle... Täytyy hieman puolustella, minä ja ompelukone emme olleet vuosi sitten edes hyvänpäivän tuttuja, nykyään tulemme jo toimeen, mutta aikas mysteerinen vempain se yhä on, ja mikä pahinta, ompelukone toimii miehen logiikan mukaan, eli ei oikein pelaa yhteen mun järjen kanssa... Langan kireys on aivan absurdi asia, sekä mulle, että mun koneelle! Laukku pysyy kyllä koossa, ja oikea puoli ompeleesta on melko ihnimillistä, mutta ompeleen alapuoli on melko painokelvotonta... Anteeksi vain Anu, joka laukun kanssa joudut elämään! Mutta parhaani tein, ja olen tyytyväinen. Laukku on ihan omasta päästä kaavoitettu ja tehty, en voi syyttää mitään kaavoja tai ohjeita. Sisäpuoleen olen todella tyytyväinen! (sehän se just onkin se näkyvin osa laukuissa, eiks jeh?!) Mutta kuvia tulossa!

Olen kokonaan unohtanut kertoa, että pääsiäisen jälkeisenä viikkona meillä aloitettiin pottailu, eli Juho tekee kakkansa vain pottaan (ei suostu kakkimaan vaippaan!) ja pissii joka paikkaan... Onkohan edes mahdollista noin niinkuin fysiikanlakienkaan mukaan, että poikalapsi voi pissiä pottaan siten, ettei pisaraakaan tule ulkopuolelle?! ;) Ei ainakaan nyt, kun pienten kätösten on ihan pakko räveltää. Pääasia on, että potalla on mukavaa, ja että meillä ei ole edes tavoitteena oppia kuivaksi vielä, mutta ähistyspähistys on kivempaa potalla, kuin hoitopöydällä (kun siis ei se vaippakaan siihen hommaan kelpaa...). [Kotiäidin tunnistaa siitä, että puheenaiheet on aika vessakeskeisiä...]