Tästä alkaa blogin kirjoittajan (toivottavasti) pitkä ja muistorikas ura! Poikani Juho 3 kk on lähes yhtä innostunut kuin äiti, ei näet suostunut nukkumaan tavanomaisia iltapäiväuniaan parvekkeella, vaan haluaa istua ja tuijottaa äitiä. Jotain mielenkiintoista on siis Juhonkin mielestä tapahtumassa... tai sitten hän vain vahtii, ettei äiti tee mitään typerää.
Kuten yläreunassa totean, on Juhon syntymä hieman lieventänyt innostusta käsitöihin, mutta vain hieman. Itseasiassa Juho on synnyttänyt tarpeen opetella ompelukoneen käyttöä, ennen minä ja ompelukone ei oikein ymmärretty toisiamme... Ai kuinka Juho on saanut äidin ja ompelukoneen yhteen? No kestovaippojen avulla. Raskausaikana törmäsin kestovaipan ohjeeseen Suuressa käsityölehdestä ja siitä jäi aivoihin muistijälki, joka nousi vähän väliä pintaan. Eihän siinä sitten auttanut muu kuin kaivaa Husqvarna vaatehuoneen kätköistä ja alkaa taistelemaan kasasta kankaita käyttökelpoisia vaippoja. Ihan kivuttomasti ei prosessi sujunut, mutta kesän aikana sain väännettyä toinen toistaan onnistuneempia vaippoja tulevalle vauvalle.
Lokakuussa Juho syntyi ja heti kotiuduttuaan on vaipatettu kokonaan tsi-kestoilla, ja hyvin ovat toimineet. Tosin nyt on herra kasvanut sen verran, että alkaa vaipat käymään hieman nafteiksi (sen tietää siitä, että työmiehen viiva vilkkuu vaipan takareunaa korkeammalla...), joten äiti ja vaipanompelu on saanut jatko-osan. Tämä kierros sujuukin jo paljon helpommin ompelun osalta, mutta nyt haasteen asettaa Juho, milloin äiti saisi katkeamattoman tunnin mittaisen ajan? Vastaus: sitten kun Juho on 18 vee, ja silloinhan vaippoja ei enää tarvitakaan (toivottavasti!) Laitan uusista tekeleistä kuvia kunhan ehdin ne ensin ompelemaan ja sitten vielä kuvaamaan...Raskausaikana ompelin myös bodyja, potkuhousuja, imetystyynyn, pinnasuojuksen...
Ja neuloin villavaippahousuja ja pissa-alustan vauvan sänkyyn.
Hups. Nyt täytyy lähteä käyttämään sitä imetystyynyä. Palailen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti